Hyppää sisältöön

Kevään ylioppilaat saivat valkolakkinsa

8.6.2021

Lapuan lukion ylioppilasjuhlaa vietettiin kauniina kesäpäivänä 5.6.2021.

Pianisti

Hilda-Maria Lehto soitti Frédéric Chopinin Nocturnen Op. 9 No. 2.

Eemil ja Hertta esittämässä Olavi Uusivirtaa.

Hertta Perälän ja Eemil Hakalan lauluduo esitti kitaran säestyksellä Olavi Uusivirran kappaleen Nuori ja kaunis.

Opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Eero Hjelt lausui juhlan tervehdyssanat. Hän muistutti, että uudet ylioppilaat ovat viimeinen ikäluokka, joka on opiskellut vanhassa lukiossa.

– Teidän mukananne vanhasta lukiosta uuteen tulivat järkkymätön yhteishenki ja ilo, joka jatkaa teidän ansiostanne tulevien sukupolvien käsissä.

Opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Eero Hjelt lausui juhlan tervehdyssanat
Kansanmusiikkiyhtye Hyrrä soitti Toni Wirtasen kappaleen Valot pimeyksien reunoilla.

Kansanmusiikkiyhtye Hyrrä soitti Toni Wirtasen kappaleen Valot pimeyksien reunoilla.

Ylioppilaslakkien rivistöt hohtivat puhtaanvalkoisina. Todistusten, stipendien ja muiden huomionosoitusten lisäksi jokaiselle ylioppilaalle ojennettiin myös tummanpunainen ruusu muistoksi juhlapäivästä.

Rehtori Kaisa Piiparinen käsitteli onnittelupuheessaan käännekohtaa ja muutosta elämässä. Ylioppilaaksi valmistuminen on yksi elämän käännekohdista, joiden jälkeen avautuu jotakin uutta ja tuntematonta.

– Haluan ehdottomasti kannustaa teitä itsenäisiin ja rohkeisiin päätöksiin, valmiuteen kohdata elämän käännekohdat pystypäin luottaen vanhempien ja muiden läheisten tukeen. Aina on joku käsi, joka ottaa kädestänne kiinni silloin, kun sitä tarvitsette. Elämän yllätysten äärellä ei olla yksin.

Rehtorin puhe
Ylioppilaan puhe

Ylioppilaan puheenvuoron käytti Fanni Alakarhu. Hän vertasi elämää vuorelle kiipeämiseen. Kun on päässyt omasta mielestään korkean vuoren huipulle, aina paljastuu yhä korkeampia vuoria. Uudet ylioppilaat ovat kiivenneet kenties tähänastisen elämänsä korkeimman vuoren huipulle.

– Mutta emme me tulleet lukioon oppiaksemme, mikä on maailman korkein vuori. Sen opimme jo ala-asteella. Me tulimme lukioon selvittääksemme, kuinka korkealle pystymme kiipeämään.

Fanni Alakarhu kiitti lämpimästi kaikesta tuesta ja kannustuksesta, jota uudet ylioppilaat ovat saaneet matkan varrella koulun henkilökunnalta ja erityisesti omilta läheisiltään.

Päätteeksi Fanni Alakarhu onnitteli uusia ylioppilaita.

– Me olemme jokainen ansainneet juhlamme riippumatta saaduista arvosanoista. Yksi kirjain ei määritä arvoasi eikä osaamistasi.

– Me olemme ylioppilaita, ja millään muulla ei ole juuri nyt väliä!