Lapualle perustettiin oppikoulu eli ylioppilastutkintoon johtava koulu vuonna 1904. Sunnuntaina 3.11.2024 vietettiin lapualaisen oppikoulun 120-vuotisjuhlaa. Merkkipäivä alkoi juhlajumalanpalveluksella Lapuan tuomiokirkossa, ja juhlapäivän viettoa jatkettiin Lapuan lukion tiloissa.

Tuomiorovasti Jussi Peräaho toimi juhlajumalanpalveluksen liturgina.
– On luontevaa, että olemme juhlimassa yhdessä kaupungin ja seurakunnan kanssa, sillä oppikoulun historiaan liittyvät niin kirkonmiehet kuin kuntapäättäjätkin. Yhteisistä asioista on kannettu yhdessä vastuuta.
Sunnuntain aiheena oli Kahden valtakunnan kansalaisena. Peräaho totesi, että juhlapäivä sopii hyvin pyhäpäivän aiheeseen.
– Meitä kutsutaan kristittyinä edistämään oman paikkakuntamme hyvää oman aikamme parhaaksi kuulostellen samalla sitä, mihin Jumalan sana meitä ohjaa.
Seurakunnan vaikuttajanuoret yhdessä nuorisotyönohjaaja Sanna Mehtälän kanssa lukivat yhteisen esirukouksen.
Juhlajumalanpalveluksen musiikista vastasi kanttori Silja Heikkilä. Virret oli valittu virsikirjan Isänmaa-osastosta.
Lukion opiskelija Eetu Laurila ja kanttori Riitta Jukkola vastasivat juhlajumalanpalveluksen musiikkiesityksistä. Alkumusiikkina kuultiin Charles Gounod’n Ave Maria viululle ja pianolle sovitettuna. Jumalanpalveluksen kuluessa kirkossa kaikuivat myös Arcangelo Corellin viulusonaatin op. 5 no. 8 ensimmäisen osan sävelet. Jumalanpalveluksen päätteeksi Riitta Jukkola lauloi Maksettujen Viulujen kappaleen Sinun on valta pianon ja viulun säestyksellä.
Lapuan lukion historian ja yhteiskuntaopin lehtori Esa Rintala esitti Lapuan oppikoulujen historiikin.
Lapualle vuonna 1904 perustettu Lapuan yhteiskoulu oli aikanaan kolmas kaupunkien ja kauppaloiden ulkopuolelle perustettu oppikoulu Forssan ja Kouvolan jälkeen.
– Forssaa hallitsi tehdasteollisuus ja Kouvolaa rautatiet, joten Lapuan yhteiskoulua voidaan pitää ensimmäisenä maata viljelevän väestön keskelle perustettuna oppikouluna.
Kannatusyhdistyksen ylläpitämä koulu aloitti toimintansa Lahden talossa yhdellä 40 oppilaan luokalla, jota opetti lähes kaikissa oppiaineissa ylioppilas Alma Heikkinen. Lapualla oli koulutustahtoa ja sivistysmyönteisyyttä. Koulun johtokunnassa omaa osaamistaan yhteiseksi hyväksi antoivat monet paikkakunnan merkkihenkilöt niin kunnan, seurakunnan kuin talonpoikaissukujenkin puolelta. Parin vuoden kuluttua koulun perustamisesta saatiin oma koulurakennus ja kahdeksantena lukuvuotena valmistuivat ensimmäiset ylioppilaat.
Suomen historian vaiheet ovat heijastuneet Lapuan yhteiskoulun toimintaan. Oppilaita lähti mukaan jääkäriliikkeeseen, ja myöhemmin koulun väkeä osallistui sisällissotaan. On eletty Lapuan liikkeen vuosia ja osallistuttu talvi- ja jatkosotaan niin rintamalla kuin kotirintamatyön parissa.
Tammikuussa 1951 Lapuan yhteiskoulua kohtasi suuri menetys, kun tuli tuhosi puisen koulurakennuksen. Johtokunta päätti välittömästi rakentaa tilalle uuden kivirakennuksen.
– Lapuan yhteiskoulun historia on osoitus siitä, mihin yksityiseen toimeliaisuuteen perustuva kansalaisyhteiskunta parhaimmillaan kykenee.
Lapuan yhteiskoulusta tuli vuonna 1952 valtion ylläpitämä koulu, Lapuan yhteislyseo. Opinhaluisten nuorten suuren määrän vuoksi Lapuan kunta päätyi vuonna 1959 perustamaan Lapuan keskikoulun, josta myöhemmin tuli Kiviristin yhteiskoulu. Uudelle koululle rakennettiin uudet tilat Kiviristin alueelle.
Peruskoulu-uudistus muokkasi lapualaisia oppikouluja voimakkaasti vuonna 1974. Lapuan yhteislyseon ja Kiviristin yhteiskoulun lukioluokat yhdistettiin Lapuan lukioksi. Molempien koulujen alemmat luokka-asteet liittyivät osaksi peruskoulua.
Viime vuosien suurimpia muutoksia on ollut se, että Lapuan lukio on saanut uudet tilat vuosikausia kestäneiden kiinteistöongelmien jälkeen. Opiskelussa digitalisaatio on saanut yhä suuremman roolin, ja opiskelijoita tuetaan aiempaa enemmän.
– Lapualaisen oppikoulun historia on arvokas. Se on täynnä pioneerihenkeä ja arkista työtä, suuria persoonia ja hiljaisia puurtajia.
Juhlajumalanpalveluksen jälkeen nautittiin täytekakkukahvit Lapuan lukiossa. Eri vuosikymmenten oppikoululaiset ja lukiolaiset muistelivat koulunkäyntiä kahvikupin ääressä. Nykyisen Lapuan lukion viisi vuotta sitten valmistuneet tilat olivat avoinna tutustumista varten. Tämän päivän lukiolaiset toimivat oppaina ja kertoivat eri tiloista ja opiskelusta nykylukiossa.
Lukion kirjastoon oli koottu kirjanäyttely Spes patriae -ylioppilaskuvastoista. Avointen ovien vieraat tutkivat näitä kirjoja innokkaasti.
Musiikin luokassa vieraat pääsivät kokeilemaan yhteissoittokannelta. Perinteisen koululaulun Arvon mekin ansaitsemme sävelet kaikuivat hienosti ensikertalaisiltakin.
Lukion valoisassa kuvataideluokassa oli opiskelijoita työskentelemässä taideteostensa parissa. Esillä oli myös valmiita töitä.
Tuomiorovasti Jussi Peräaho toivotti saarnansa päätteeksi onnea ja siunausta 120-vuotiaalle oppikoululle.
– Ajassamme on omat haasteensa, mutta opetuksen ja sivistyksen merkitys eivät ole kadonneet mihinkään. Olkoon siunaus ja menestys mukana Lapuan sivistys- ja opetustoimen työssä vastakin.