Esittely

Lapuan lukio toimii keväällä 2019 valmistuneissa nykyaikaisissa tiloissa. Uuden lukion on suunnitellut Arkkitehdit von Boehm – Renell Oy. Rakennus muodostuu saneeratusta entisestä Sedu Lapuan C-rakennuksesta sekä lasinivelellä siihen liitetystä lukion uudisrakennuksesta.

Lukion piha-alueet on suunnitellut Lapuan kaupunginpuutarhuri Raija Talvitie. Suunnitelmissa on huomioitu lukion opiskelijoiden toiveet ja ideat.

Valtaosa lukion toiminnoista sijoittuu uudisrakennukseen, jossa ovat luonnontieteiden ja taideaineiden opetustilat sekä yleisopetustiloja, kirjasto ja lukion hallintotilat. Uuden ja saneerausosan yhdistävässä aulassa sijaitsevat oppimisportaikko, opiskelijoiden oleskeluaula ja opiskelijakunnan kahvio- ja kokoontumistila. Saneerausosassa toimivat liikuntatilat, kolme opiskelutilaa ja lukion ja Sedun opiskelijoiden yhteiset opiskeluhuollon tilat. Lisäksi saneerauspuolella on Sedu Lapuan opetus- ja hallintotiloja.

Lapuan lukio on Etelä-Pohjanmaan kolmanneksi suurin lukio. Pystymme tarjoamaan laajan valinnaisuuden ja uudenaikaisen oppimisympäristön.

Koulun historia

Maalaistalon vintiltä se alkoi – Lapuan oppikoulun taival


Lapuan lukion juuret juontavat vuoteen 1904. Tuolloin perustettiin Lapuan yhteiskoulu. Yhteiskoulu tarkoitti yksinkertaisesti sitä, että pojat ja tytöt koulutettiin yhdessä. Yhteiskoulu-nimiset koulut olivat oppikouluja, joihin sisältyi keskikoulu ja lukio.

Lapuan yhteiskoulu oli kolmas maalaiskuntaan perustettu oppikoulu koko Suomessa. Lähimmät sijaitsivat Vaasassa ja Kokkolassa. Oppikoulun käyminen oli erittäin harvinaista ja ylioppilaat kunnioitettuja henkilöitä. Vuosisadan alun Lapualla oli edistyksellisyyttä, näyttämisen halua sekä tarmokkaita yksilöitä, ja niin aloitettiin koulunpito vuonna 1904. Ennen oman talon valmistumista toimittiin Lahden talon yläkerrassa neljänkymmenen oppilaan voimin. Ylioppilas Alma Heikkinen opetti melkein kaikkia aineita.

Kuva yllä: Vuonna 1906 valmistuneen Lapuan yhteiskoulun tupa eli eteisaula, taustalla juhlasali. Koulurakennus tuhoutui tulipalossa tammikuussa 1951. Lähde: Pyhälahden valokuvaamomuseo 23.4.1929.

Ensimmäiset ylioppilaat leivottiin vuonna 1912. Kymmenen abiturienttia suoritti kokeet hyväksytysti. Ensin tehtiin kirjalliset kokeet koululla ja sen jälkeen matkattiin Helsingin yliopistoon suullisiin kokeisiin. Valkolakit saatiin yliopistolla, minkä jälkeen sai kirjoittautua yliopiston opiskelijaksi.

Alma Heikkinen johti koulua vain vuoden. Koulun ensi vuosikymmenten merkittäviksi persooniksi kohosivat Ale ja Hilja Riipinen. Molemmat, etenkin Hilja, olivat aktiivisesti mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa. Hilja Riipinen oli poliittisesti oikeistolainen ja kuului Lotta Svärd -järjestön, Lapuan liikkeen ja Isänmaallisen Kansanliikkeen johtohahmoihin. Koko koulun henki oli kristillis-isänmaallinen. Vapaussota koettiin hyvin voimakkaasti. Sen jälkeen toimittiin Suojeluskunnassa. Lapuan liikkeen vuosina oppilaat meinasivat innostua vähän liikaakin, ja IKL:n kaudella sinimustia puolueunivormuja nähtiin monilla oppilailla. Kristillinen perusvire näkyi esimerkiksi siinä, että koulussa ei kirkkoherra Malmivaaran mahtikäskyn vuoksi tanssittu. Teinikunnan konventeissa mentiin piirileikkejä, joissa sai kyllä pitää kädestä.

Kuva yllä: Lapuan yhteiskoulun ja maanviljelyslyseon opettajat 1923. Santeri Lahdensuo edessä oikealla, Ale Riipinen toinen oikealta, Hilja Riipinen kolmas oikealta. Lähde: Pyhälahden valokuvaamomuseo 25.5.1923.

Sotien jälkeen koulu muuttui yksityiskoulusta valtion kouluksi ja sai nimen Lapuan yhteislyseo. Oppikoulun käyminen yleistyi, ja koulu pursusi oppilaita. Jopa suurimmat siivouskomerot piti ottaa opetuskäyttöön. Suurten ikäluokkien myötä koulumaailma politisoitui. Kouluneuvostot syntyivät ja puoluetunnuksiakin käytettiin.

Oppilasmäärän kasvaessa Lapuan kunta perusti Lapualle toisen täysimittaisen oppikoulun. Vuonna 1959 työnsä aloitti Lapuan keskikoulu, josta tuli Kiviristin yhteiskoulu. Uusi koulu sai vuonna 1964 uuden koulurakennuksen, joka oli aikanaan hyvin moderni. Sama rakennus palvelee edelleen Lapuan lukiona. Kiviristin yhteiskoulua johti Arvi Suutala, lapualaisten hyvin tuntema pappismies.

Kuva yllä: Suojeluskuntajoukkue Lapuan yhteiskoulun pihalla 1938. Lähde: Pyhälahden valokuvaamomuseo.

Vuonna 1974 peruskoulu-uudistus saavutti Lapuan. Vanhojen oppikoulujen lukioasteet sulautettiin yhteen. Syntyi Lapuan lukio, joka sijoitettiin Kiviristin yhteiskoulun tiloihin. Lapuan lukiolla on ollut tähän mennessä kolme rehtoria: Arvi Suutala, Lauri Pippola ja Kaisa Piiparinen. Lukio on muutettu kurssimuotoiseksi ja sitten luokattomaksi. Oppilaita on riittänyt. Opettajat ovat opettaneet ja oppilaat oppineet. Lapuan lukio on maakunnan mittakaavassa suurehko lukio, joka kykenee tarjoamaan laajan valinnaisuuden. Se on yleislukio, joka pyrkii pitämään kaikista oppilaista huolta mutta myös tarjoamaan haasteita niitä haluaville.

Koulun toimintaa ja mainetta rasitti 2000-luvulla kiinteistön huono kunto. Rakennusta ei peruskorjattu ajoissa, ja lopulta päädyttiin rakentamaan uudisrakennus Sedun C-rakennuksen kylkeen. Myös kyseinen Sedun C-rakennus peruskorjattiin ja näin syntyi käytännössä uusi rakennuskokonaisuus. Lapuan lukion ja lapualaisen oppikoulun elämä jatkuu samalla kampuksella ammatillista koulutusta antavan koulutuskeskus Sedun kanssa. Uusissa tiloissa aloitettiin huhtikuussa 2019. Tilat ovat ajanmukaiset, ja kouluyhteisössä uskotaan niiden vahvistavan koulun vetovoimaa ja antavan aivan uutta motivaatiota koko kouluyhteisön työhön.

Kuva yllä: Lapuan yhteiskoulun II B:n tyttöjä vuonna 1929. Lähde: Pyhälahden valokuvaamomuseo 25.1.1929.

Lapuan lukiossa on hyvä ilmapiiri.